KÄYTTÖVEDEN PUTKISTOSSA ILMENNEEN VAURION KUVAUS

Vuonna 1989 valmistuneen rivitalon lämpimän käyttöveden paluuputkistossa on esiintynyt
useita vuotokohtia, mm. huoneiston nro 2 kohdalla yläpohjassa sekä kattilahuoneen ja
talon välisessä kanaalissa. Muihin huoneistoihin ei ole tullut yläkautta vettä sisään kuin
ainoastaan nro 2:een.

Kuvat vaurioituneista putkista:


kuva: Mvc-003f.jpg

 


kuva: Mvc-004f.jpg



Putkiston läpimitta (putken halkaisija)

Putken koko kanaalissa on 35mm ja 18 mm. Huoneiston nro 1 kohdalla menovedenputki
on 28 mm ja paluuputki 12 mm. Huoneistojen nrot 3-4 kohdalla menoveden putki on
28 mm ja paluuputki 15 mm. Haarat runkojohdosta käyttöpisteeseen ovat olleet 18 mm.

Talon kokonaispituus on 45,55 m


kuva: asema.gif



kuva: huoneisto.gif



Putkiston sijoittelu rakenteessa

Lämpökeskuksen ja asuintalon välisessä kanaalissa vesijohdot on sijoitettu 5-putkisen
elementin sisälle. Rakennuksessa vesijohdot on sijoitettu yläpohjaan leikkauspiirroksessa
esitetyllä tavalla.


kuva: leikkaus.gif


Suojaelementin sisällä olevat reiät on päällystetty muoviputkella sekä elementin mutkakohdat
kierteiseksi muotoillulla alumiinipinnotteella. Alumiinipinnoite oli irrotettaessa sisäkehältään hapettunut.


kuva: Mvc-011f.jpg

 


kuva: Mvc-011f.jpg



Pumpun teho

Käyttövesiverkoston kiertovesipumppu on Kolmeks ASH-15/4. Pumpun teho 25 kPa
on 0,1 dm3/s.


kuva: laitteet.gif



kuva: Mvc-pumppu.jpg



kuva: pumppu1.gif



kuva: pumppu2.gif


Veden virtausnopeutta koetin laskea vastapaineen mahdollisia muutoksia mitenkään
huomioonottamatta ja sain seuraavanlaisia arvoja, edellyttäen että pumppu pumppaa vettä
verkostoon nimellisteholla pumpattavan määrän, eli 0,1 dm3/s (=100 cm3/s).


kuva: virtaus.gif


Testasin pumpun tehoa poistamalla poresuuttimen keittiön vesihanan päästä, jolloin
huoneiston nro 2 keittiöstä virtaus oli 0,16 dm3/s ja huoneiston nro 6 keittiöstä virtaus oli
0,14 dm3/s.

Varmuutta siitä että kaikki muu lämpimän käyttöveden kulutus olisi mittaushetkellä ollut pois
päältä ei ollut.

Pitäneekö sekin vielä kokeilla…..

Ilmeisesti jatkamme käytännön tutkimuksia asentamalla paluujohtoon hana, josta voidaan
mitata paluuveden virtaus, sekä itse johtolinjaan sulkuventtiilin joka estää veden virtauksen
mittauspisteeseen lämmitysboilerista.



Vaurioituneen putkiston laboratoriotutkimukset

Tutkimuksen mukaan putkessa ei ilmennyt materiaalivirhettä.

Vauriosyyksi analyysituloksen perusteella on määritelty pistekorroosio. Valokuvasta, joka
esittää putken 50x suurennettua pituusleikkausta, ilmenee että kuvattu vauriokohta on n. 0,5
mm syvyinen syöpymä jonka pituus kuvauskohdalta on runsas 1 mm.

Kuva on otettu n. 2 mm pitkästä putkenpalasta juuri vauriokohdalta ja kuvan vaalea osa
kuvaa putkenseinämää, jos kuvan oikein ymmärsin.


kuva: putki1.gif



kuva: putki2.gif



Verkostoveden tutkimukset

Käyttöveden lämpötilan tavoitearvona on pidetty + 55 C.


kuva: näyte1574-97.gif


29.10.1997 näyte sisältää tulokset vedenottamon vedestä , putkistoon johdettavasta
vedestä sekä kulutuspisteestä otetusta näytteestä. Vedenkäsittelyn tuloksena mm.
veden pH on noussut 7,2:sta 7,7:n.


kuva: näyte2387.gif


16.04.1998 näyte sisältää tuloksen vedenottamon raakavedestä


kuva: näyte4991.gif


21.07.1998 näyte sisältää tuloksen vedenottamon raakavedestä


kuva: näyte4993.gif


21.07.1998 näyte sisältää tuloksen vedenottamosta verkostoon syötetystä vedestä.





 

Toteutus: ©1998 Tilke Oy